5.10.2011

pika postaus jälleen.

Nyt tulee pika postausta, koska haluan vaan äkkiä takas peiton alle. P.S tulee tosi ihana blogaus sillee niille jotka ei voi sietää mitään sairaskertomuksia.

Selvästi siis oon kotona, enkä koulussa. Maanantaina illalla luulin että tokenen vähän yön aikana ja saan mentyä kouluunki mutta sitte selviski että ei ainostaan mun nenä, kurkku ja ruumiinlämpö tee mitä haluaa vaan myös mun vatsa jyrkästi kieltäyty pitään ruokaa sisällä ja sitte jälleen lensi laatta. Se loppu yö meni aivan yhtä surkeasti ku edeltäväki ja oikeastaan varmaan vielä huonomminki. Aamulla sain taas onneksi vähän nukuttua.

Muuten aamu vaikutti lupaavalta tätä keskiviikkoa kohden eilen aina siihen asti et menin tekemään sen vrheen että söin. Heti syömisen jälkeen mulla tuli tosi hämärä olo ja ajattelin yrittää nukkua sen ohi, mutta ku heräsin piti jo juosta vessaan ettei ois sänky aivan oksennuksessa. Mulla ei vieläkään oo mitään käsitystä että mistä mulle yhtäkiä sellanen iski. Oliko se siitä ruuasta vai jostaki muusta.
Noh joka tapauksessa vietin seuraavat 9-10 tuntia vaihtelevalla menestyksellä pikkuvessassa tai pesuhuoneessa. Kyllä siinä jo itkuki teki tuloaa ku alko ruuan oksentaminen muuttua jo sappinesteeksi... Disgusting, I know.  Mitään en onnistunu saamaan piettyä alhaalla kovin montaa minuuttia koko päivänä. Ei limsaa, ei vettä, ei hiilitabletteja eikä jogurttia.
Loppujen lopuksi jouduin jäämään nukkumaan pesuhuoneeseen ja äiti tuli nukkuun takkahuoneeseen, että se kuulis jos mulla kovin paha hätä iskis. Nukahtaminen oli tajuttoman hankalaa eka ja joka kerta ku yskäsin tai nielin niin ugh se maku kaikesta oksentamisesta vaan levis suuhun. Vastenmielisin päivä pitkään aikaan! Heräsin ekan kerrna kaheltatoista yöllä ja olo oli ihan ok niin sain kuin sainki syötyä muutaman lusikallisen jogurttia ja se pysy jopa sisälläki. Vähän suolasta vettäki sain alas (jonka tietemnki pitäis voimistaa oloa ku kaikki maholliset suolat ja sokerit tullu ulos päivän aikana).
Seuraavan kerran heräsin neljän aikaan aamulla ja olo oli jo sen verran kohentunu että söin koko loppu jogurtin ja joi sen veden loppuun. Pysy sisällä! Biletin henkisesti. Noustiin äitin kanssa ylös vähän kuuen jälkeen ja siirrettiin mut mun huoneeseen. Jep tarvittin apua, koska olo on vieläki melkosen heikko. Sain alas vielä yhen kokonaisen desin jogurttiaki. Omassa sängyssä oli vielä jostaki syystä vähän erikoinen olo ja kyllä se vähän kuumettaki tuntu pukkaavan päälle siinä ku koitin nukahtaa.
Lopulta sit sainnukahettua ja sit heräsin joskus yheksältä siihen et oli taas outo olo. Noh ainakaan vielä e oo tarvinnu juosta vessaan mutta vähän on sellanen olo et pitää olla varuillaa. Ääntä mulla ei yksinkertaisesti tuu vaikka kuinka yritän.
No mut hei lähtihän siinä se 3kg lätkimään! En tosiaankaan suosittele.... Hyi helvetti.....

Nyt painun takas peiton alle.

Viel päivän vanha kuva!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti